Mihin polku päättyy, siitä tie alkaa

Kyllä kevät saa ihmeitä aikaan tyttökullat, muuta en voi sanoa.

Paitsi että...
Tyylini on ehkä aavistuksen askeltanut eteenpäin, ja minäkään en tunne itseäni enää carameloksi, vaikka aikamoinen karkkikarhu olenkin yhä. ;) Niinpä päätin aloittaa tämän pitkän breikin jälkeen ihan puhtaalta pöydältä.

Joten, nyt jokai-iikka klikkaa TÄSTÄ itsensä uuteen entistä ehompaan blogiini!

Viimeisen kerran,

Caramelo

Yks juttu

Tämä blogi on ollut jo liian pitkään postauspuutteessa. En oikeasti uskonut, että jaksaisin joskus väsyä ennen rakastamaani bloggailuun! Onkin ihan höhlä luovuttaja-fiilis.

Viime aikoina pukeutumisilmiöt ja muotihörhöily on vain väistynyt muun hauskan tieltä, shoppailu on ihan mukavaa välillä, muttei mitään himohyviä kiksejä ja onnen tunteita tuo. Koneellakin on kivaa tsekkailla meilit ja muut, mutta kun elämässä on niin hirveästi muutakin makoisaa!

Loppunsako tämä caramelliclosettikin kohtasi? Ei sentään, inspisvaje vaan iskenyt. Mutta pakkohan minun on viimeistän parin viikon päästä tulla jo helisemään Pariisin matkastani! Vai kuinka? ;) Ja nyt on muuten kamerainenkin kunnossa, ehkä tästä vielä noustaan ylöspäin? Voi olla, että valokuvaus painottuu sitten enemmän ja trendihulluttelu jää, aika näyttää.



Elikkäs, inspiksiä odotellessa,

Caramelo

Pukeutumista ja pieni lankakauppa

Tässä näkyy nyt vihdoin nää farkkuleggaritkin, tyyli eilen. Tuttu toi vihreä mekkokin, Spirit Storestahan se.
Yllä sitten päivitetty tyyli tältä päivältä. Henkselifarkkusysteemi sai ensiulkoilunsa! Vaikka olenkin osatanut sen Zipistä jo viime keväänä, päätin järkevästi tänä aamuna kello 06.45 alkaa lyhentelemään käsiompelulla omintakeisella tavalla tuota hamehäräpäkettä. Bussiin ehdin juuri ja juuri!

Sain eilen parhaalta ystävältäni hänen äidin välityksellään sellaiset viisi kuukautta myöhässä tulleen synttärilahjan, mutta se piristi nyt ihanasti arkea! Aluksi ihmettelin, mitä hemulia sen tytön päässä on liikkunut kun tyyppi on ostanu lahjaksi jonkun huovan?

Sitten, tunnin päästä älysin avata käärössä olleen viltin ja...
Maailman paras lahja. Suosikkisuklaa ja uusi suosikkikirjakin, johon uppouduin koulussakin ihan täysin niillä tylsillä terveystiedon tunneilla. Bästis päätti ilmeisesti tehdä minusta lukutoukan! Tuo kirja on juuri ihanan hattarainen, mukaansatempaava ja New York. Sopii kuin suklaa suuhun talvi-iltaan herkuteltavaksi.
Päivää piristi vielä postiluukkuun kolahtanut Demikin!


Parasta perjantaita!
Caramelo

I heart weekends

Jäätelöä, Serranoita ja shoppailua. Tai noh, kaverit shopppaa mä seuraan! Pitää nimittäin nyt pihtailla Pariisia varten. Se on kyllä yhtä kidutusta välillä, kuolata keskustassa niitä kaikkia himottavia alennusparatiiseja!
Mikä siinä oikein on, kun lähtiessä jonnekin suurempien valikoimien pariin oikein ostoksille, ei löydä muuta kuin hikeä ja ahdistusta. Sitten kun säästää pitäisi niin johan löytyy pienimmästäkin puodinpuolikkaasta jotain aivan järjettömän täydellistä pakko-saada kategoriaan kuuluvaa? On se kumma. Elämän suurimpia ihmeitä...
Arvatkaa minkä suuren saavutuksen olen muuten tehnyt, minulla on nykyään KARKKIPÄIVÄ! Kyllä, syön karkkia ainoastaan perjantaisin. (Ja silloin sitä sitten mätetäänkin kuin nälkälakossa olleet bulimikot konsanaan, mutten minä kyllä mitään nameja rupeaisi kuuna päivänä oksentelemaan...!)

Mutta enhän minä täysin sokerilla elä, söin ihan Hesessä hei tänään! :D Että ah minun terveellinen elämäni, sielullisesti terveellinen!

Hei, by the way ostin farkkulegginsit, huimalla alennuksella löysin: oikeasti 26 euroa, alennusrekissä kympillä! Voin laittaa kuvaa, kunhan se kamsu toimii. Kyllä sitä tänään korjaajasedällä käytettiin.

Nyt nauttimaaan lauantai-illasta, adios!


Caramelo

Ps. Apua, tervehdyin jo mutten muistanut ollenkaan postitella sitä palkintoa Hayleylle! Voi anteeeeeksi, maanantaina menee ja varmasti!

Kuka voiton vei?

Anna Sloweyn hymy oli tontulla, joten HayLey WiLLiAmS vei voiton, onnea!

Ja kiitos hirmuisesti jokaikiselle vastanneelle, hyviä veikkauksia. Tämä kisa ei ollut aivan helpoimmasta päästä, mutta niin sen olin tarkoittanutkin.


Palkinto lähtee tulemaan, kun HayLey on meilannut yhteystietonsa osoitteeseen caramelo.blogi@gmail.com. Ensin ajattelin myös itse selvitä kuumehoureestani, mutta kyllä se palkinto tulee perille heti kun kykenen ulos!

Kamerani on yhä vain epäkunnossa, eikä tänään mitään ihmeitä olisikaan yllä kuin yövaatteet joten katsotaan milloin tämä bloggailu alkaa taas kulkea oikeita raiteitaan.


Ensi kuussa olen menossa sinne Pariisiin, joten vinkkailkaa ihmeessä shoppailumestoja ja muitakin paikkoja! Eiffelin huiput ja katakombit kiersin jo muutama vuosi takaperin, joten tällä matkalla ei ole mitään pakollisia turistihumputuksia suoritettavana.

Kaunista keskiviikkoa,

Kipeä Caramelo

Kaikkien aikojen kilpailu!

Nyt se luvattu kisailuvisailu. Jouluaikahan loppuu vasta loppiaisena, eli huomenna, tonttuilen vielä viimeisenä mahdollisuutena!

Kenen julkisuuden henkilön kasvot mahtavat olla tällä tontulla?

• Ensimmäinen oikein vastannut saa huikean ylläripalkinnon.
• Mikäli oikeita vastauksia ei tipu, arvon palkinnon kaikkien vastanneiden kesken!
  
• Vastausaika loppuu klo 24:00 6.1.2009 (loppiaisena).
• Anonyymeillä ainakin nimimerkki, toivottavasti myös e-mail osoite vastauksiin näkyville.

Ja nyt KAIKKI vastaa, ettei tämä mene ihan noloksi!

Caramelo

Mitkä hiukset!

Olisi ehkä ollu ihan nerokasta näpäyttää tänne blogiin jotain kuulumisia tai taukotassutusta, lomalla on ollut vaan niiiin kiireistä!
Olen ollut pääkaupungin suunnalla melkein viikon, sitä ennen se rakas kamera meni hajalle ja niin pois päin. En nyt tiedä mitä tälle blogille käy kun ei kuvia näy! Kumpa se kamera saataisiin jotenkin kuntoon, en ole kerennyt edes kelailemaan koko juttua niiden reissailujen syystä.

Loman kulunut viikko on ollut ihanaa, vaikka kameratta onkin ollut todella orpoa! Innostuin muuten Serranoista taas aivan älyttömästi, katsoin eilenkin niitä myöhään yöhän dvd:ltä. Joten, tässä kuvia suosikkihahmostani, Afrista (ja vähän Raulistakin).

Jumaloin noita hiuksia, niin huolettoman kiharat ja ihanat. Ja pitkät! Niitä tavoitellen radoiteltiin viime vuonna(!) parhaan ystäväiseni kanssa omat kuivat kiharani muuten.
Hiustyyli rakastuttaa, Afrin pukeutuminen on värikästä ja omaperäistä, tykkäilen toki siitäkin. Tyylikkyys parani loppua kohden, katsokaa vaikka 2. tuotantokauden loppujaksoja -jolloin Africa Sanz ilmestyi rohkeasti Evan ja Marcosin luokkaan ensi kertaa- ja niitä vaatevalintoja.
Itse näyttelijän, Alexandra Jimenezin tyyli perustaa harmaisiin sävyihin. Ainakin näiden kuvien perusteella, haha!
Afrilla nähtiin myös lyhyempää hiusmallia!
Tuossa onkin sitten Afrin ja kavereiden ydinpoppoo, alkukausilta. Lopussa Serranot alkoi mennä umpikujaan, kun Lucia, sitova ja keskeinen hahmo kuoli. Candela, toinen suosikkini katosi Kanarialle ja muutenkin mössöltä alkoi maistua koko homma, ei sarja enää ollut niin laadukas. Ainut plussa hahmojen lähdössä oli tietysti se, että ihanaa Afria näytettiin entistä enemmän sarjassa!

Ketä telkkarityyppiä ihailette TE?


Caramelo

pSST! Huomenna luvassa kilpailu, maailman paras sellainen, älkää missatko sitä hullut!